Vaikea perintö

Posted on 20.7.2011 Kirjoittanut

0


Seilin hospitaalin johtaja Jöns Castinin vuonna 1730 luonnostelema ja ajalleen tyypillinen houruinhuonelaitos. Kuva: Kansallisarkisto.

Kaivauskuopan ääressä keskustelu käsittelee niin esinelöytöjen kertomaa kuvaa elämästä eristyslaitoksessa kuin Foucault'n pohdintoja samasta teemasta. Kuva: Anne-Mari Liira. Turun yliopisto.

Kaivauskuopan ääressä keskustelu käsittelee niin esinelöytöjen kertomaa kuvaa elämästä eristyslaitoksessa kuin Foucault'n pohdintoja samasta teemasta. Kuva: Anne-Mari Liira. Turun yliopisto.

Tänään tutkimuskohteellamme vierailleiden ja opastettujen henkilöiden lukumäärä ylitti 500 henkilöä. Lyhyistä opastuksista toisinaan pitkiksi ja polveileviksi keskusteluiksi venyneet visiitit ovat olleen aidosti mukava osa päivää. Kohteestamme keskustelu ja hankkeen taustojen ja tavoitteiden kertailu on muotoillut hitaasti myös omia ajatuksiamme.

Houruinhuonetontti sijaitsee paikalla, jota Seilissä matkailevat lomailijat eivät yksinkertaisesti voi välttää. Tästä syystä kohteellamme on pysähtynyt käytännössä jokainen arkeologisille tutkimuksille tervetulleeksi toivotettu ja puuhistamme kiinnostunut henkilö.

Helteisen lomavaelluksen keskellä avautuukin kovaksi keitetty lomadekkari. Tarkemmin ottaen kaivauksemme rinnastunee pohjoismaiseen yhteiskunnalliseen dekkarigenreen. Ihmiset saavat varsin nopeasti kuullakin tarinan, joka poikkeaa stereotyyppisestä rauhaisan muinaisen asuinpaikan sutimisesta ja sen löydöksistä.

Kerromme tutkivamme jäännöksiltään hyvin säilynyttä tonttia, joka saattaa perustua hospitaalinjohtaja Jöns Castinin vuonna 1730 laatimaan luonnokseen houruinhuoneelle (ruots. dårhus). Laitoksen ahtaat sellit ja 1700-luvun yhteiskunnan armoton tapa internoida erilaisia ja vaikeasti sairaita ihmisiä vankilaa muistuttavaan laitokseen vaikuttaa ihmisiin silmin nähden. Ymmärrämme käsittelevämme kohdetta, jota voisi kutsua vaikeaksi kulttuuriperinnöksi.

Tutkimuskohteellamme vierailu on meille yhtä arvokasta kuin itse tutkimuskin. Vierailujaryhmän lukumäärä merkitään ylös valokuvapäiväkirjan ja kaivausmuistiinpanojen rinnalle. Kuva: Anne-Mari Liira. Turun yliopisto.

Tutkimuskohteellamme vierailu on meille yhtä arvokasta kuin itse tutkimuskin. Vierailujaryhmän lukumäärä merkitään ylös valokuvapäiväkirjan ja kaivausmuistiinpanojen rinnalle. Kuva: Anne-Mari Liira. Turun yliopisto.

Pidemmälle kulkevat keskustelut vieraidemme kanssa jatkavat teeman ympärillä ja liikkuvat ihmisyhteisömme menneisyyden ja eri aikakausi erilaisuutta, vammaisuutta, nk. hulluutta ja yksilöön kohdistunutta valtaa koskevissa teemoissa. Vaikeista asioista vaikuttaisi olevan mahdollista puhua myös kesähelteessä – ja se tuntuu kiinnostavan ja antavan ihmisille erilaisen elämyksen. Kohteen perintö pysähdyttää, saa osakseen merkitystä ja merkityksellisyyttä, ja jatkaa siten elämäänsä.

Mainokset
Posted in: Kenttätyöt