Rakennusarkeologinen risteyspiste

Posted on 17.7.2011 Kirjoittanut

0



Lauantaiaamuna Lintan tänä kesänä korvannut yhteysalus m/s Östern toimitti Seilin postilaiturille yhdeksän kaivuualan ammattilaista. Olimme kutsuneet ryhmän turkulaisia arkeologian opiskelijoita viikonloppumatkalle Seiliin – ja samalla auttamaan työläiden koekuoppiemme kanssa.

Blogissakin jo esiteltyjen aineistoryhmien, historiallisten asiakirjojen ja tuoreen laserkeilauksen lisäksi tarvitsimme sitä, mitä arkeologeilta useimmin odotetaankin. Avasimme kolme koekuoppaa houruinhuonetontin eri puolille ja alan perinteinen näyttämö oli valmis.

Kaivuun ja kuoppien erityisyys puuhissamme ansaitsee erillisen maininnan. Tämän kesän kenttä on jälleen vahvistanut ajatusta siitä, että nimenomaan systemaattinen kaivuu on arkeologien USP, eli Unique Selling Point. Arkeologia tarvitsee runsaasti erilaisia rajapintoja ja hyödyntää, lainaa ja muokkaa erilaisia tapoja yhdistääkseen aineellinen sosiaaliseen ja paikka sen merkityksiin. Loppujen lopuksi meillä on kuitekin edessämme yksi ja sama: kaivauskuoppa ja sen ääressä arkista tarkkailijaa kummastuttava arkeologinen kaivaja. Jos näitä tuotteita ei olisi meille jaettu, olisimme kenties mennyttä.

Mikko Helminen kyykkii, Siiri Tuomenoja tarkastelee kaivaamaansa maayksikköä, jota taas Janne Haaralla tulkitsee. Kuva: Anne-Mari Liira. Turun yliopisto.

Mikko Helminen kyykkii, Siiri Tuomenoja tarkastelee kaivaamaansa maayksikköä, jota taas Janne Haaralla tulkitsee. Kuva: Anne-Mari Liira. Turun yliopisto.

Kullekin tutkimuskuopalle päätettiin etsiä paikka kahden tai kolmen tutkimuskysymyksen perusteella. Tarkka suunnittelu oli erityisesti tärkeää, koska aikamme on rajallinen ja kohteen laajamittainen tutkiminen ei ehkä lienekään olennaista houruinhuonetontin luonteen ja ajoituksen selvittämiseksi. Ensimmäinen kuoppa avattiin paikalle, joka sijaitsee oletetun tontin itärajalla ja saattaa sisältää merkkejä tontin tiivistä rakennusryhmää rajanneesta lankkuaidasta. Samalla kuopasta on määrä saada selville paikalla sijaitsevan rakennuksen perustuksen kerroksia.

Toinen kuopista avattiin kookkaamman paritupamaisen rakennuksen perustuslinjalle. Paikalla on tarkoitus selvittää rakennusosien keskinäistä suhdetta ja sitä, tarkoittaako 1790-luvulla laaditun palovakuutuksen mainitsemat kaksi erillistä rakennusta myös eroa näiden osien rakennusajoissa. Kolmas kuoppa taas sijoitettiin vain 1790-luvun vakuuutusasiakirjoissa mainitun rakennuksen luonnetta ja sijaintia. Tämä tontin pohjoislaidalla sijaitseva rakennuksen perustus havaittiin vasta raivuun jälkeen ja se on hävinnyt tontilta ennen 1800-luvun alkua.

Anne-Mari Liira puhdistaa koekuopasta paljastettua hiiltynyttä lattiatasoa dokumentointia varten. Kuva: Mikko Helminen. Turun yliopisto.

Anne-Mari Liira puhdistaa koekuopasta paljastettua hiiltynyttä lattiatasoa dokumentointia varten. Kuva: Mikko Helminen. Turun yliopisto.

Houruinhuonetontille asettunut arkeologinen tutkimusryhmä loi näyttämön, joka teki jälleen kerran sen, jonka se omalaatuisella tavallaan parhaiten kykeneekin. Aurinkoiset päivät ja osittain myös lauantain Turun sanomissa julkaistu isohko juttu saivat ihmiset pysähtymään ja tiedustelemaan tontin historiasta. Ruotsista Turun saaristoon saapunut purjehdusseura pysähtyi Seiliin ja sai kuulla opastusta tontin 1700-luvun omalaatuisesta historiasta.Yhteensä parin päivän aikana kohteella opastettiin lukuisten kaivuuyksikköjen pohdinnan, takymetrimittauksen ja itse kaivuun keskellä yhteensä noin 150 matkailijaa.

Päivän ehdottomana kohtaamisena toki oli kuitenkin Tasavallan presidentti Tarja Halosen ja YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moonin seurueineen Seilin saarelle tekemän vierailun yhteydessä tapahtunut lyhyt esittely. Seurue toimi oikeastaan juuri sillä tavalla, jota odotamme kaikilta kohteellamme vierailijoilta. Spontaanin tutustumispäätöksen seurauksena keräännyttiin kaivausalueen ympärille ja esitettiin kevyessä ilmapiirissä kohdetta ja alaa askarruttavia kysymyksiä, johon me taas koetamme parhaamme mukaan löytää mielenkiintoisia ja elämyksiä synnyttäviä vastarepliikkejä.

Kiitokset viikonloput alkusysäyksestä koekuoppien tutkimukselle menee Anniinalle, Essille, Ilarille, Janne Haaralalle, Janne Rantaselle, Jennylle, Juhanalle, Siirille ja Susannalle!

Mainokset
Posted in: Kenttätyöt