Opastusta laserajassa

Torstai ja perjantai kuluivat alkuviikosta poiketen pääasiassa houruinhuonerakennusten äärellä. Yksi hankkeen vuoden 2011 kenttätöiden keskeisimmistä toimenpiteistä oli mitata alue mahdollisimman tarkasti jatkotarpeita varten.

Kari Uotila (Muuritutkimus ky) tuottaa hankkeen tarvitseman mittatiedon 1700-luvun houruinhuoneiden sijoittumisesta maisemaan. Kuvassa skannausta kokeillaan Seilin kirkossa. Kuva: Mikko Helminen. Turun yliopisto.

Menetelmäksi valittiin laserkeilaus, joka on kehittynyt nopeasti 00-luvun lopulta lähtien. Työtä tekemään kutsuttiin laserkeilainlaitteiden arkeologisesta pioneerityöstä parhaillaan vastaava arkeologian dosentti Kari Uotila Muuritutkimuksesta. Laitteen ympärillä näkyvän fyysisen maaston ”skannaava” laite on niin kutsutun toisen sukupolven keilainlaite, joka mahdollistaa entistä joustavamman ja nopeamman mittauksen. Syksyllä vastaava laite on myös Turun yliopiston arkeologian oppiaineen käytössä, jolloin mittausmenetelmiin vihkiytyneet opiskelijat pääsevät tarvittaessa käyttämään kokeilemaan vempaimen tarjoamia mahdollisuuksia.

Hankkeellemme maaston millintarkka dokumentointi tähtää varsinaista akateemista tutkimusta enemmän kohteen saavutettavuuden kehittämiseen. Vanha houruinhuonetontti sijaitsee avoimelle perinnemaisemalle tyypillisessä heinikossa. Tämän lisäksi se on matkailureitin vieressä avautuvana massiivisena kokonaisuutena toisinaan vaikea hahmottaa.

Digitaalisen maastomallin, asiakirjatutkimuksen ja arkeologian yhteensulattamisella pääsemme nyt tuottamaan tuoreeseen tutkimukseen perustuvaa kuvaa tontin vaiheista. Tämä voidaan taas edelleen muuttaa pikselitodellisuudeksi digimaastoon koottavan rekonstruktion avulla. Varsinainen mallintaminen ja valmis opastetuotteen synnyttäminen ajoittuu hankkeemme myöhempään vaiheeseen, jolloin tulemme pureutumaan itse opastuksen käytännön toteutukseen.

Kolmijalkoihin kiinnitetyt vakiokokoiset metallipallot nopeuttavat keilainta löytämään paikkansa maastossa. Kuva: Mikko Helminen. Turun yliopisto.

Saarella matkailleiden ihmisten yllätykseksi Seilin tutustumisreitillä ei nyt voinut välttyä löytämästä itseään hieman scifi-henkisestä ympäristöstä. Laitteen paikantamisessa hyödynnettävien kolmijalkoihin kiinnitettyjen valkoisten metallipallojen, kohdistustaulujen ja kahteen suuntaan pyörivän robottivispilän keskelle päätyminen saikin monet tiedustelemaan, mitä oikein oli tapahtumassa.

Lomamatkan huoleton ja verkkainen vaellus Seilin saarella on saanut jälleen pariksi viikoksi ihmettelyä ja mielenkiintoa herättävän tutustumiskohteen. Kuva: Anne-Mari Liira. Turun yliopisto.

Vaikka kohteen mittaaminen olikin arkiviikon lopun päätavoite, tarjoi tämä työ mainion tilaisuuden saada matkailijat kiinnostumaan saaren historiasta ja sen tutkimuksesta. Torstain aikana pidin lyhyen esittelyn hankkeesta ja saaren menneisyydestä yli kolmellekymmenelle uteliaalle. Houruinhuoneiden nykyisellään melko selkeästi erottuvat perustukset ovatkin hauska tapa aloittaa arkeologista ajattelutapaa noudattava opastus alueen monimuotoisuuteen ja jopa sen henkilöhistorioihin.

Blogikirjoituksen pienenä loppupähkinänä kannattaa katsoa uudelleen jutun alussa oleva kuvakaappaus laserkeilauksen raakadatasta, joka on ”kuvattu” vaahtomaisena pistemassana torstaiaamuna lehdistön vieraillessa kohteellamme. Kuvasta löytyy valokuvien avulla väritettyinä pistenippuina ainakin opaskylttimme selkämys, erään houruinhuoneen päälle nousevan saarnin oksistoa ja takymetrin kantolaukku. Mutta missä on allekirjoittanut ja toimittaja?

Avainsanat: laserkeilain, laserkeilaus, laserskannaus, media, mittauskartoitus, Muuritutkimus ky, potilasselli, takymetri, välittäminen

Posted in: Kenttätyöt