…köynnöksiä, hedelmiä, vaalenneita luita

Posted on 13.7.2011 Kirjoittanut

2



Tänään ja eilisiltana jatkoimme tämän vuoden kenttätyörupeamaa tarttumalla houruinhuoneenmäen ympäristöstä hahmottuneisiin kohteisiin.

Alkukesästä kahden metsäalan harjoittelijan tekemä raivuutyö paljasti kaksi laitoksen toimintaan liittynyttä mielenkiintoista kokonaisuutta. Aivan Kirkkoniemelle johtavan tien vieressä sijaitsi vuoden 1811 tiluskartan perusteella räätälille kuulunut asuinrakennus ja puutarha-alue. Nyt kraatarin paritupamainen rakennus erottuu hyvin ja perustuksen koko mitta vaikuttaa säilyneen myöhemmältä muokkaukselta.

Tutkimusaseman, eli entisen mielisairaalan päärakennuksen pohjoispuolella sijaitsevalta kallioiselta ja puskittuneelta mäenrinteeltä taas nousi raivuun avulla esiin jotain vieläkin laajempaa.

Viime vuonna kenttätöitä valmistellessa Turun maakunta-arkistossa sijaitsevan Seilin sairaalan arkistosta löytyi hieman oudolta vaikuttava piirros. Päiväämätön ja signeeramaton dokumentti vaikutti suunnitelmalta mielisairaalan puistolle. Hahmotelman ja maiseman vertailu sai odottaa kesäkuulle asti, jolloin työhuoneeni ikkunasta avautuva näkymä tutkimuslaitoksen raivauksessa olevaan rinteeseen sai aikaan oivalluksen. Kaivoin hahmotelman esiin ja ei kulunut aikaakaan, kun ryhmä kiinnostuneita oppaita ja tutkijoita käyskentelivät vanhassa mielisairaalan puistossa.

Aloitimme Anne-Marin kanssa alueen kartoituksen takymetrillä eilen ja olemme tähän päivään mennessä saaneet jo hieman lisää käsitystä suunnitelman toteutumisesta ja paikalla säilyneistä rakenteista. Rinteeseen on dokumentin ohjeistuksen mukaisesti koottu kolme tai neljä kyynärää leveitä käytävinä toimineita kiviladelmia ja aitauksia. Matemaattista ja symmetristä muotokieltä 1800-luvun lopun spontaaniin puistosuunnitelmaan yhdistelevä luonnos vaikuttaisi toteutuneen  maaston ehdoilla aika hyvinkin. Lisäksi paikalla kasvaa useita kasveja, kuten mansikan varhaisempaa yksitahoista lajiketta, omena- ja kirsikkapuita, ruusupensaita, jotka ovat jääneet kielimään paikan sairaalanaikaisesta luonteesta.

Tarkoituksenamme on kartoittaa puiston kiinteät rakenteet, jotka voidaan liittää sen tarkoitukselliseen muokkaamiseen. Samalla, kun arvioimme näiden ladelmien ja pengerrysten säilyneisyyttä, alamme yleiseemmin hahmottaa ilmeisesti noin 1840-1870-luvuilla perustetun puiston alkuperäistä luonnetta.

Annabella tanssii puutarhassa /missä kiertelee taimia kastelemassa.

Roope-Hattu kertoo niille tarinoita / sillä kukat ovat hyviä kuuntelijoita.

– Pekka Streng. Puutarhassa levyltä Kesämaa.

Mielenkiintoista on myös pohtia, onko puiston kiviladelmat alun alkaen mielisairaalan potilaiden työn tulosta. Tätä voi pitää todennäköisenä, sillä 1800-luvun mittaan psykiatriassa alettiin nähdä työnteko ja käsillä tekeminen internaatiota ja selliin pysyväissijoittamista parempana hoitomuotona. Ajatus sairaalan potilaiden 1800- ja 1900-luvuilla puistossa vietettämät heinäkuiset hellepäivät saavat mieleen taiteilija Pekka Strengin hauraat ja kepeät sävelet.

Mainokset