Ensimmäinen kuoppa auki!

Posted on 21.7.2010 Kirjoittanut

1


Anne-Mari puhdistaa koeojan pintakerrosta valokuvausta varten Seilin Kirkkoniemellä. Kuva: Mikko Helminen / Turun yliopisto. Arkeologia.

Anne-Mari puhdistaa koeojan pintakerrosta valokuvausta varten Seilin Kirkkoniemellä. Kuva: Mikko Helminen / Turun yliopisto. Arkeologia.

Arkeologeille ominainen, lähes rituaaliset mittasuhteet saavuttava hetki, jolloin maata päästään ensi kertaa avaamaan, saavutettiin tämän vuoden osalta vihdoin tänään. Liioittelua tai ei, vasta nurmikerroksen ja pintamullan noustessa lapion ja lastan avulla vieressä odottavalle muovipeitteelle, monen muinaistutkijan päässä ja suonissa alkaa todella hyrrätä. Vaikka esirippu olisikin kuvaannollisesti noussut jo kauan aikaisemmin, lapionpisto on aina se ensimmäinen ele tai liike, jonka arkeologi tekee tietoisena ja mieli avoinna kohti odottamatonta.

Kuopan avaaminen huomista Seilin avoimien ovien päivää varten sai kuitenkin odottaa hetkisen. Tänään saarella nimittäin vieraili jopa kahden valtion, Suomen ja Venäjän, presidentit, jotka tutustuivat Saaristomeren tutkimuslaitoksen toimintaan ja Seilin historiaan.

Kirkon laskiessa varjot sen vieressä sijaitsevan maakummun ylle oli lopulta aika saapua Kirkkoniemelle ja työntää lapiot maahan. Ensimmäinen lyhyt koeojamme sijaitsee aivan Seilin kirkon eteishuoneen itäseinän reunassa. Sen avulla on tarkoitus selvittää, olisiko räystään alla kulkevien eroosioituneiden ojanteiden alalla voinut säilyä ihmisen toiminnasta syntyneitä kulttuurikerroksia. Samalla saamme käsitystä siitä, miltä eteishuoneen perustuksen maanalainen kerrostuma voisi yleisesti näyttää.

Kookkaan nisäkkään, mahdollisesti lehmän tai hevosen selkänikama paljastumassa maasta. Kuva: Mikko Helminen / Turun yliopisto. Arkeologia.

Kookkaan nisäkkään, mahdollisesti lehmän tai hevosen selkänikama paljastumassa maasta. Kuva: Mikko Helminen / Turun yliopisto. Arkeologia.

Kesän pitkään jatkunut kuivuus on todellakin tehnyt tehtävänsä hiekkaiseen maahan, josta oli vaikea erottaa värejä ja mahdollisia erilaisten maalajien rajoja. Löytöjä kuitenkin tehtiin heti. Kirkkoniemelle tyypillisestä ohuesta kulttuurikerroksesta löytyi maassa värjäytyneitä ikkunalasin ja liitupiipun paloja, tiiltä, laastia, rautanauloja ja palanutta savea. Pääasiassa kotieläimistä peräisin olevia luita ja puunjäänteitä löytyi varsin runsaasti.

Toistaiseksi pääasiassa vailla  selkeää löytöyhteyttä talletetut esineet kertovat arkisesta elämästä Kirkkoniemellä. Ikkunalasi voi varsin hyvin olla peräisin nykyisen kirkon vanhoista ruuduista, kun taas paikoin yhtenäisinä pareina säilyneet kotieläinten luut ovat ehkäpä muinoin heitetty pois teurasjätteinä ja kertovat siten ruoanvalmistelusta ja elinkeinoista.

Huominen päivä tulee olemaan aidosti mielenkiintoinen, sillä työpäivä kuluu aamusta iltapäivään asti esitellen arkeologiaa, Seilin menneisyyttä, sekä näiden yhdistelmää kaikille kiinnostuneille. Päivälle on luvattu hyvää säätä, joten juteltavaa taatusti riittää.

Advertisements
Posted in: Kenttätyöt