Asemoituminen

Posted on 19.7.2010 Kirjoittanut

2


Takymetrimittauksia valmistellaan Kirkkoniemellä. Kuva: Mikko Helminen / Turun yliopisto. Arkeologia.

Seilin kenttätyöjakso alkoi edellisten viikkojen tapaan aurinkoisessa säässä. Saavuimme saarelle iltapäivälle ja aloitimme heti lyhyen orientoitumisen jälkeen suunnittelun ja mittaustyöt tulevien kahden kenttäviikon kohteilla.

Tämän vuoden tutkimusten keskuspisteinä toimivat saaren keskiosassa sijaitsevat, 1600-luvulta 1800-luvulle ajoittuvat, leprasiirtolaan ja niin kutsuttuihin houruinhuoneisiin liittyvät jäännökset. Viime vuoden inventoinnin ja koekaivausten seurauksena Seilin Kirkkoniemessä pystyttiin paikallistamaan tiilestä ladotun luonnonkiviperustuksen päälle muurattua rakennetta, jonka olemassaolosta ei ollut aiemmin tietoa. Lisäksi Seilin kirkon edustan pihamaalta erotettiin myös muita matalina maakumpuina näkyviä kohtia, jotka ainakin osittain vaikuttaisivat liittyvän rakennusten jäännöksiin.

Kirkon pihamaata on tänä vuonna tarkoitus tutkia tarkemmin ja pyrkiä selvittämään aivan kirkon ulkoseinän vieressä sijaitsevan muurirakenteen merkitystä. Liittyykö rakenne jollakin tavoin vanhempaan, 1620-luvulta 1730-luvulle niemellä sijainneeseen kirkkoon? Entä voisiko se sittenkin olla jäännös jostakin muusta rakennuksesta?

Mikko puuhaa takymetrin kanssa. Kuva: Anne-Mari Liira / Turun yliopisto. Arkeologia.

Seilin Fyyriksi nimetyn 1800-luvun alussa rakennetun asuntolarakennuksen vieressä sijaitsee jo 1800-luvun alussa mainitun neljän ikivanhan käyttökelvottoman houruinhuoneen perustukset. Näiden ympärillä on myös runsaasti kallioon tehtyjä hakkauksia. Viime kesän tutkimuksissa alue kartoitettiin digitaalisesti takymetrillä ja maastossa näkyvät  perustukset voitiin tunnistaa muinoin ränsistyneiden laitosrakennusten jäännöksiksi.

Tänä vuonna tavoitteenamme on nostaa jäännöksiä paremmin esiin osittain maisemanhoitotyötä valmistelevin mittauksin ja suunnitteluin. Aiomme myös käytännössä selvittää, minkälaisista kivilatomuksista on kysymys. Tämän kokonaisuuden sisällä ja ympärillä voi olla syvempiä maakerroksia, jotka taas olisivat saattaneet säilyttää merkkejä ainakin 1700-luvun alusta asti paikalla tapahtuneesta toiminnasta. Kallioisella saarella ja juuri yhtä poikkeuksellisesta instituutiosta kertovilla jäännöksillä tämä olisi todella mielenkiintoista.

Työhuoneemme varsin idyllisessä ympäristössä Fyyrin yläkerrassa. Kuva: Mikko Helminen / Turun yliopisto. Arkeologia.

Ensimmäisen päivän iltana kirkon edustalle muodostunut viileä varjo antoi mukavan tilaisuuden etsiä viime vuonna merkityt takymetrin asemointipisteet. Pääsimme jatkamaan Anne-Marin kanssa kirkon edustan kartoitusta juuri siitä, mihin minä ja viime vuoden tutkimusparini Juhana Ahlamo jäimme. Auringon keltaiseksi polttama matala ruohikko antaa paikan päällä hyvän haasteen sille, että voisimme saada tuotettua maassa näkyvistä kuopista ja kohoumista silmähavaintoja vastaavan kartan.

Mainokset
Posted in: Kenttätyöt