Terapiaröykkiöitä?

Posted on 25.6.2009 Kirjoittanut

0


Kivinen tulisijan perustus. Kuva: Juhana Ahlamo / Turun yliopisto. Arkeologia.

Maaston havainnointi jatkui tutkimusaseman länsi- ja luoteispuolella. Tällä suunnalla sijaitsevalla avokallioalueella dokumentoimme toistakymmentä tulisijaksi tulkittavissa olevaa latomusta ja epämääräistä pientä kiviröykkiötä. Osaa tällaisista saarella sijaitsevista latomuksista on aiemmin pohdittu jopa mahdollisiksi hospitaalin hoidokkien terapiatöiksi. Ajatus potilaiden tekemistä terapiaröykkiöistä jäikin pohdituttamaan. Jos joitakin latomuksista voitaisiin tulkita tällaisiksi, olisivat ne kenties löyhästi luettavissa muinaisjäännöksinä taideteosten ja muistomerkkien tai tarinapaikkojen kategorioiden alle. Joka tapauksessa nämä olisivat sellaisina taatusti melko ainutlaatuisia. Mutta onko röykkiö henkiseltä merkitykseltään aina tavalla tai toisella ns. terapiaröykkiö? Entä mikä vähentää erityisesti kenotafien ym. latomusten arvoa esimerkiksi suhteessa hauta- ja raivuuröykkiöihin, jos kohteiden aineiston (ajoituskelpoisen löydöstön) arvoa lasketa?

Peltoröykkiön päällä ehtii vaikka hiukan levähtää. Kuva: Mikko Helminen / Turun yliopisto. Arkeologia.

Vanhoihin peltoalueihin liittyviä raivuuröykkiöitä tulikin vastaan heti vuorelta laskeuduttaessa. Lounaan jälkeen jatkoimme matkaa kohti saaren pohjoispuolta nousten korkeille kalliokohoumille. Löysimme yhden paljaalle kalliopinnalle tehdyn kehämäisen latomuksen, joka sijainniltaan voisi hyvin olla tulkittavissa esihistorialliseksi hautalatomukseksi. Harmillista, mutta tämänkaltaisille kohteille usein tyypillistä kuitenkin on, että säille alttiissa ympäristössä vähätkin mahdolliset löydöt ovat hävinneet jo aikoja sitten. Iltapäivän mittaan kohtasimme myös runsaasti muita ihmistekoisilta vaikuttavia röykkiöitä, joista osa näytti melko lupaavilta. Eräältä kalliolta tuli vastaan kolmen röykkiön ja aitamaisen latomuksen kokonaisuus, jonka tulkitsimme todennäköiseksi esihistorialliseksi hautaröykkiöksi. Tätä ennen kävimme Seilin korkeimmalla huipulla (n. 35-40 m mpy) toteamassa nykyään jo puretun ilmavalvontatornin jalkojen tukikiveykset ja ihailemassa maisemia.

Mahdollisesti esihistoriallinen hautaraunio. Kuva: Juhana Ahlamo / Turun yliopisto. Arkeologia.

Illalla päätimme aikataulun kiristyessä käväistä vielä päivällisen jälkeen kentällä ja lähdimme veneellä kohti saaren pohjoiskärkeä. Seilin maaperä käsittää vain muutamia pieniä hiekka-alueita, joista keskeisin Kirkkoniemellä lienee ollut yksi syy spitaalisiirtolan perustamiseen. Toinen hiekka-alueista sijaitsee lähellä pohjoiskärkeä ja vaikutti maastossa tarkasteltuna melko mielenkiintoiselta. Spitaalisten hautapaikkaa ei varmuudella tiedetä, mikä on johtanut moniin huhuihin siitä, minne potilaat olisi taudinpelossa haudattu. Jos haudat eivät sijaitsisikaan Kirkkoniemellä, olisi hiekkainen alue lähellä Ristiniemeä saaren pohjoisosassa melko hyvä vaihtoehto. Paikalle on vain lyhyt soutumatka Kirkkoniemeltä ja se sijaitsee eristyksissä Seilin historiallisesta kylämiljööstä.

Bensiini todellakin on rajallinen luonnonvara! Kuva: Juhana Ahlamo / Turun yliopisto. Arkeologia.

Kuva: Juhana Ahlamo / Turun yliopisto. Arkeologia.

Mainokset
Posted in: Kenttätyöt