Latomuksia ja uhrikuppeja

Posted on 23.6.2009 Kirjoittanut

0


Jatkoimme aamulla saaren eteläpään inventointia. Tänään inventoimallamme alueella sijaitsee muun muassa Seilin ainut aiemmin tunnettu esihistoriallinen muinaisjäännös, pronssi/rautakautinen hautaröykkiö Ängesnäs bergen. Röykkiö on kaivettu Turun yliopiston arkeologian oppiaineen opetuskaivauskohteena viitisentoista vuotta sitten, joten meidän ei tarvinnut kuin käydä tarkastamassa se. Lisäksi dokumentoimme huhtikuun tutustumiskäynnillä havaitun kivilatomuksen.

Mikko dokumentoimassa kivilatomusta.

Lounaan jälkeen oli määrä tarkastaa Själö/Fogdebyn kylätontin lähistöltä löydetty uhrikuppikallio. Matkalla paikalle aikataulu muuttuikin äkillisesti. Tutkimusaseman tietoliikenneyhteyksiä parannetaan tekemällä valokuitukaapelikaivantoja aseman rakennuksiin. Yhtä näistä aloitettiin juuri tekemään kylätontille, joka muinaisjäännöksenä kaipasi vielä ensi viikolle suunnittelemaamme maastorajausta. Pikaisten puhelinneuvottelujen ja urakoitsijan kanssa tehtyjen suunnitelmien jälkeen tulimme johtopäätökseen, että valvomme huomisen päivän kaivamista kylätontilla.

Själö/Fogdebyn kylätontti on yhä asuttu ja sillä sijaitsee pääasiassa 1800-luvulta peräisin olevaa rakennuskantaa. Rakennukset toimivat nykyisin tutkimusaseman majoitustiloina. Konekaivun valvonta inventoinnin yhteydessä ilman aiempaa tietoa aluerajauksista kuulostaa rajulta, mutta saattaa olla hyödyllinenkin tapa todeta, mitä jatkuvan maankäytön alaisena oleva muinaisjäännös oikeasti pitää sisällään. Saaren vanhin tunnettu pienimittakaavainen kartta on vuodelta 1811, joten uuden ajan alkuun tai mahdollisesti keskiajalle polveutuvan kylätontin rakennushistoriasta ei ole tätä vanhempaa käsitystä. Huomenna sitä saattaa vähän ollakin.

Juhana puhdistaa kuppikiveä.

Innostus tehdä päivällä siirtynyt uhrikuppikallion dokumentointi sai meidät revittyä vielä päivällispöydän äärestä kentälle. Tarkastus kannatti, sillä tyytymättömyys turpeesta pilkistävään kahden kupin kalliopaljastumaan motivoi kaivamaan aluetta auki laajemmin. Selvisi, että ainakin 1800- ja 1900-luvuilla käytössä ollut jätetunkio peitti alleen kuppeja reunustaneen tasaisen kalliopaljastuman. Lisäksi noin metrin päästä samalta kalliotasanteelta löytyi vielä kolmas, kahta selvästi komeampi uhrikuppi. Kupit vaikuttaisivat näppituntumalta liittyvän yhteen muutaman kymmenen metrin päässä sijaitsevan historiallisen kylätontin, mutta toisaalta myös kuppikallion edessä avautuvan peltoaukean kanssa.

Malliesimerkki kuppikiven kupista.

Advertisements
Posted in: Kenttätyöt